Koulutussuunnitelmat
Meripelastusseuran koulutussuunnitelmat jakautuvat miehistön ja päällystön koulutussuunnitelmiin.
Koulutussuunnitelmissa kuvataan osaamistehtävittäin osaamistavoite ja eri koulutustasojen osaamisvaatimukset. Lisäksi suunnitelmissa annetaan vinkkejä muun muassa koulutuksen järjestämiseen, koulutukseen käytettävään aikaan ja soveltuviin koulutusmateriaaleihin. Koulutussuunnitelmissa kuvataan myös kunkin osaamistehtävän kouluttajavaatimukset.
Vaikka koulutussuunnitelmia on vain kaksi, käytettävissä on kaikkiaan kuusi koulutustasoa: harjoittelija, kansimies, pursimies, aliperämies, perämies ja päällikkö. Kaikkien koulutustasojen osaamisvaatimukset on rakennettu nousujohteisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että samoja osaamisvaatimuksia ei toisteta jokaisen koulutustason yhteydessä. Kansimieheltä vaaditaan siis sekä harjoittelijan että kansimiehen osaamisvaatimusten hallintaa. Vastaavasti päälliköltä vaaditaan niin harjoittelijan, kansimiehen kuin perämiehenkin osaamisvaatimusten hallintaa.
Osaamisen todentaminen on jaettu kahteen eri todentamistapaan: näyttökokeeseen ja keskusteluun.
Näyttökokeessa näytettäväksi on koottu kunkin osaamisalueen keskeisiä osaamistavoitteita, joista näyttökoe on mahdollista järjestää. Vastaavasti keskustellen läpikäytäväksi on valittu keskeisiä osaamistavoitteita, joiden näyttäminen käytännössä on hankalaa. Sekä näyttökoe- että keskusteluaiheet ovat esimerkkejä, ja niitä voidaan soveltaa yhdistyksessä hyväksi katsottavalla tavalla. Osaamisen todentamisen ohjeistusta voidaan hyödyntää myös muualla hankitun osaamisen todentamisen yhteydessä. Osaamisen todentaminen voidaan suorittaa myös harjoitusten yhteydessä.
Osaamisen ylläpito on osaamisen todentamisen tavoin jaettu 12 osaamisalueeseen. Ajatuksena osaamisen ylläpidossa on, että vuosittain vaadittaviin osaamista ylläpitäviin tehtäviin valikoituu aina ajankohtaisia aiheita osaamisalueen sisältä. Tarkkoja osaamistehtävärajauksia ei ole järjestelmässä tehty pois lukien esimerkiksi vedessä toimiminen, hinaus ja elvytys, joiden harjoittelun tulee toistua vuosittain. Osaamisen ylläpitämistä seurataan Messin koulutusrekisterin osaamisen ylläpitämisen seurantakortilla.
Päällikön koulutustason edellytyksenä on sekä perämiehen osaamistavoitteiden saavuttaminen että erillisen päällikön lisäharjoitekokonaisuuden suorittaminen. Vaikka päällikön osaamisvaatimukset sinälläänkin vastaavat perämiehen osaamisvaatimuksia, lisäharjoitteiden tarkoituksena on varmistaa päällikön koulutustason saavuttaneelle riittävä kokemus ja taito suurempien alusluokkien päällikön tehtävässä toimimiseen. Lisäksi päällikön lisäharjoitteet sisältävät koulutuksen suunnittelua ja järjestämistä sisältäviä tehtäviä, joilla pyritään varmistamaan päällikön kyky suoriutua myös koulutuksellisista tehtävistä. Päällikön lisäharjoitteiden läpikäymisen on suunniteltu kestävän vähintään noin kaksi vuotta perämiehen koulutustason saavuttamisen jälkeen, joten harjoitteita ei ole tarkoitus suorittaa peräkkäisinä koulutuskertoina. Määriteltyjen harjoitteiden lisäksi päällikön koulutustasoon on tarkoitus kerätä myös käytännön kokemusta pienemmän meripelastusaluksen päällikkönä.
Osaamisalueet